torstai 27. helmikuuta 2014

Valoa tunnelin päässä

Viikko onki alkanu aivan mahtavasti! Ensin maanantaina puhuin illalla pitkän facebook -videopuhelun rakkaimmista rakkaimman Karon kanssa <3 Molemmat oltiin kyllä väsyneitä kun kummallakin on ollu päivät aivan täynnä kaikkea jo pidemmän aikaa, mutta oli niin ihana että voitiin kuitenki antaa aikaa soittelulle ja vaihtaa kuulumisia. Siinä samalla tajusin, että en ollut tosiaan suomenkieltä puhunut pariin viikkoon! Kirjotellu kyllä, mutta edes äidin kanssa ei oo nyt ollu aikaa jutella Pitääpä huomenna muistaa äitiä! Nyt vasta oikeestaan kerkeää vähän enemmän koneella istumaan, ettei oo ihan niin akuuttia olla tekemässä jotakin (vaikka tekeminen ei oo kyllä loppunu vieläkään). Eilen sitten viikko jatkui edelleen kaverien kanssa kun tapasin Madeleinen Frankfurtissa ja käytiin vähän kaupoissa pyörimässä. Mulla oli tarkoituksena etsiä kukkamaljakoita ja Madeleine tutustukkin mut sitten brändiin nimeltä Leonardo. En halunnut mitään heppoisia kevyitä 7€ maljoja, vaan kunnon paksumpia ja kestäviä. Tämä vaikutti olevan laadultaan melko hyvä ja sillä oli paljon myyntitilaa muutamassa Stockmannin tyyppisessä tavaratalossa. Hinnaltaan tuotteet eivät kuitenkaan ole ainakaan täällä kovin kalliita, sillä firma on Saksalainen :) Tyylikkään yksinkertaista, lasia ja keramiikkaa. Vielä tällä reissulla en osannut päättää mitä ostaisin, joten siirsin ostokset myöhempään kunnes olisin mieleltäni varma mitkä haluan meille. Mukaan lähti kylläkin pari ihanaa keraamista koristepupua :) 

Onneksein myös meidän pääkadulla yksi liike sattuu myymään tätä brändiä ja yön yli miettimisen jälkeen valinta tuntui jo paljon selkeämmältä. Liikkessä jonkun aikaa valkattua päädyin valitsemaan kaksi maljakkoa ja yhden ison pupun kahden pikkupupusen kaveriksi. Maljoista en vielä ottanut kuvia, mutta toivottavasti ne täyttyvät pian kukilla niin sitten ;)



Tänään koin jotain positiivista treenirintamalla! Päätin huvikseni käydä kokeilemassa paikkaa, jota en aiemmin ollut pitänyt kovin potentiaalisena vaihtoehtona. Pyöräilin keskukseen puolenpäivän aikoihin mennäkseni kysymään pääseekö paikkaan tutustumaan, ja jo heti samana päivänä. Tämä passasi ja sovittiin, että saan opastuksen kuntosalilla ja sen jälkeen menen kokeilemaan funktionaalista circuit -ryhmistuntia. Tilat oli ihan kivat ja kuntosalikin ihan jees, useampaan treeenialueeseen jaettu. Mutta mikä oli huippua oli se tunti!

Luokka oli kooltaan paljon parempi kuin edellinen ja heti kun siinä luokkaan astelin vähän orpona seinustalle missä porukkaa jo ootteli tunnin alkua, hymyili mulle ystävällisesti vieressä oleva tyttö. Ohjaajan, vähän niinku Hukan Mika, tapasin jo kun olin kierroksella salilla trainerin kanssa. Hän sitten otti mut hyvin vastaan ja opasti liikkeitten suhteen kun mulla ei ollut paria pisteellä (kun en siis enää muistanut, vaikka näytettiinki, mitä siellä pisteellä pitikään tehdä) Tekikin siinä mun pisteellä aina itsekkin alussa ja jatkuvasti kiersi ympäri kannustamassa ja korjaamassa. Kannusti mua kokoajan vielä jaksamaan loppuun asti (yhdellä pisteellä tehtiin 4 x 40 sekunttia, 20 sekunnin tauoilla, mikä tuntui loputtoman pitkältä ajalta). Viimesellä kierroksella aloin olla jo finiitto lattialla kun piti tehdä kiekon kanssa, jalat ilmassa, sivulta toiselle vinoja vatsoja ja haha jäin kiinni laiskottelusta kun ohjaaja oli poissa. Heti tuli tsemppari paikalle tekemään niitä vatsoja mun viereen ja sano "vaan 40 sekunttia enää", eihän siinä auttanu kun kovasti vielä pinnistellä ja niinhän mä tein! Tunnilla oli kyllä selvästi ryhmähenkeä aistittavissa, mikä oli musta mahtava fiilis. Kukaan ei tuijotellu lattialle vaan siinä pysty heittämään toisella pisteellä oleville sen "oon niiiiin poikki" -katseen ja hymyillä. Tuon kyseisen vatsapisteen jälkeen vaihdon kuuluessa ja mun ollessa vielä lattialla, tarjos pisteelle tuleva mulle käden vetääkseen mut ylös lattialta. Wie schön! :)

Jes! Tunnin jälkeen olin niin kaikkeni antanut, että fiilis alkoi jo muistuttaa sitä vanhaa tuttua :) Keskuksella sattui olemaan vielä tän kuun loppuun asti kampanja, että liittyä saisi sitoumuksetta vain 1 kuukaudeksi. Tähän minä päätin ehdottomasti tarttua, jotta saisin enemmän aikaa tutustua paikkaan ja selvittää voisko täällä viihtyä. Ensivaikutelma ei paha!

Nyt nukkumaan, että jaksaa huomenna taas touhuta!




maanantai 24. helmikuuta 2014

Kuntokeskus tuskastelua ja kynttilähetkiä

Mun mieltä painaa tää kuntokeskusten olematon ryhmäliikunta ja matala taso. Jos nyt ensimmäiseksi puhun asiasta täsmällisyys.. Julkinen liikenne kulkee aikataulussaan (bussit tosin eivät minuutilleen), mutta mitä tulee ryhmäliikuntaan ja tunnille ajallaan tulemiseen, on saksalaisten ajantaju jotain aivan muuta kuin oletin sen olevan. Mihin ihmeeseen katosi se saksalainen täsmällisyys mistä olen aina kuullut? Kahdessa kolmesta paikasta tunnille tuli porukkaa vielä 5 minuutin jälkeen kun tunti oli jo alkanut. Toisessa paikassa jopa halattiin vielä ystävääkin siinä saapuessa ja mentiin luokan halki kulmaan mistä löytyi välineet. Oonko muka nipo kun sanon, että häiritsee reeniä ja silmät ei voi olla kiinnittämättä huomiota tämmöseen. Entä kun kolmannessa paikassa tunti alkaa 5 minuuttia myöhässä ja (kyseessä bodypump) biisien välissä on niin pitkiä taukoja, että ehtii jo alkaa pyörittelemään peukaloita.

Entä mihin katosi elämysten saaminen? Se täydellinen tyhjentävä ja samalla elämää täydentävä tunne minkä sain aina ennen jokaisen tunnin jälkeen. Se matka valmistautumisesta treenamiseen ja suurien tunteiden kokeminen matkan varrella. Matka kun vain ei koostu yhdestä asiasta vaan se on osiensa summa, mikä siis tarkottaa että pelkän treenin tarjoaminen ei itsessään ei ole vielä hyvä palvelu tarjonnassa. Mun silmiin täällä pistää kuntokeskusten markkinoinnissa vain tulosten tekeminen ja melkein täysin näyttää olevan unohdettu se, että liikkumisen tulee olla myös hauskaa ja nautinnollista! M kysyi multa joskus tavoitteista kuntoilun suhteen. Nyt vastaisin se olevan liikkuminen  niin, että se tekee mut onnelliseksi. Tulokset? Ne tulee siinä sivutuotteena aivan väistämättä sitten kun liikkumiseen tulee addiktio ja treenaamaan haluaa päästä aina kun mahdollista eikä siitä saa tarpeekseen. Tottakai totuin hyvälle Hukassa ja sitä on nyt kova ikävä, mutta että palvelu ryhmäliikunnnan suhteen olisi edes vähän sinnepäin, en ole vielä löytänyt..  Omaa kotia lähimmän treenipaikan ryhmissali, mun arviolta 6m x 10m .. kuinka tällaisesta saa ne suuret tunteet? Tässä paikassa tosin kävisi myös Madeleine ja hänen miehensä, mutta.. en vain oo kovin vaikuttunut tästä. Puitteet - mitä oisin niistä valmis maksamaan? Matkakortin hinta on myös suolainen ja miettiä pitää myös matka-aikoja ja miten ne linjat kulkevat, koska viimeiset vuorot voivat olla jo melko aikaisin. Vaatimattomat vaatimukseni: Bodypump, vatsatunti ja Zumba. En oo valmis vielä luovuttamaan tai tyytymään vähempään mitä kroppani ansaitsee. Selvitystyö jatkuu!

----

Tuossa yksi viikko käytiin Ikeassa ja koska aina oon ihaillut perhoskämmeköitä niin niitä tuli ostettua kaksin kappalein. <3 Olis kiva tietää mikä teistä on kaunein sisäkukka? Haluan vielä hankkia isompia kukkia lattialle ja muutamia myös ikkunalaudalle, tai miksipä ei myös vain kasveja, mutta en tiedä vielä mitä nämä tulisivat olemaan.




Vaikka kuntokeskus ei ollutkaan elämys, oli päivä siitä huolimatta mahtava. Sain Madeleinelta ja hänen mieheltään kyydin kotiin ja siinä kun kutsuin heitä juhlimaan synttäreitäni ensi viikon viikonloppuna josta he joutuivat kieltäytymään, kysyivät he suunnitelmistani itse maanantaille. Tietenkään kun mulla ei täällä ole vielä omia kavereita, vaan M:n kavereita, niin sanoin että tuskin mitään koska M:n täytyy ajaa taas sunnuntaina takaisin Müncheniin. "Ei, et sinä yksin voi olla syntymäpäivänä, me lähdetään sun kanssa syömään" oli heti Madeleinen vastaus tähän. :) Ihanat! Ja perjantaina 7. päivä tulee muita kylään niin sitten saa taas leipoa lisää :)

Saatiin eilen illemmalla vieraita ja vaikka täiltä saisi kaupasta vaikka mitä leivonnaisia, niin halusin kuitenkin ihan itse leipoa muffinsseja. Ilta meni nopeasti, kuten yleensäkkin aina hyvässä seurassa. Pitihän sitten tietenkin kaivaa ihanat Iittalan kynttilälyhtyni esille ja sopivat kyllä hyvin pöytään. Rakastan kynttilöitä niin ihana kun nyt on kunnon asunto missä niitä voi polttaa sydämensä kyllyydestä.






 Mukavaa viikkoa kaikille!

perjantai 21. helmikuuta 2014

Kukkia, suklaata ja shoppailua

Aika taas lentää niin siivillä, ettei kotona oo aikaa istua koneella ollenkaan. Palataanpa ajassa taaksepäin. Ystävänpäivä! Ah, se oli kiva päivä. Olin saanu ohjeistuksen olla viideltä valmiina, määränpäänä x. Sen kuitenkin arvasin, että syömään ollaan menossa ja varmaankin paikkana on Frankfurt. Oikein! Syömäänhän me mentiin hienosti, mun makuun vähän liiankin hienosti.. mutta kerranpa sitä elämässä! Kaiken sen herkuttelun jälkeen siirryttiin vielä kahvilaan ja mulla jotenki vielä teki mieli makeaa niin päätin ottaa palan porkkanakakkua. Hetken niin mielissään, mutta parin lusikallisen jälkeen jo niin sokeriähkyssä ;) 



Maku ei kyllä ollut aivan kuin kotona, joten taidan pitäytyä ensi kerralla sitten jossain yleisemmässä mitä ei voi verrata kotipuoleen :) Viikonloppu koitti, mikä perinteisesti taas tarkoitti ajelua kauppoihin hankkimaan tarvittavia asioita kotiin. Joka kerta saa kyllä aina kauhistella, että miten pirussa nää tavarat saadaan tänne autoon mahtumaan, mutta tähän mennessä ollaan selvitty hyvin! Koska keittiö alkoi olla jo siinä kunnossa, että siellä voisi uunia ja hellaa käyttää niin vinkkasin M:lle että meidän tarttee ostaa kattiloita. Tämmöset sain:


Oli tää setti valkosena tarjouksessa nii mullehan kyllä passas! Ihanat! Peruslaatua, mutta ei nyt haluttu käyttää näihin satoja euroja niin saa nähdä miten kestävät. Ai niin, oon unohtanut kertoa, että löysin täältä meidän kadulta semmoisen luontaistuotekaupan ja sieltä ostin tyrnimehua (99% tyrniä). Opin vanhemmilla asuessa tyrnin käyttämiseen ja totuin ihan sen mehulasillisen juomiseen, niin onneksi ei tartte tästä tavasta luopua! Pitää toivoa, että äiti tekee mulle ensi sadosta jauhetta niin saa sitten myslin joukkoon laittaa ;) Täällä alkaa olla jo melko lämmin, +9 astetta, enkä osaa kyllä yhtään pukea tälle säälle. Melko poikkeuksetta mulla on aina liikaa vaatetta päällä, pitää vissiin laittaa villakangastakki varastoon ja alkaa kaiveleen kevät takkeja esille :) Jo monta viikkoa sitten oon huomannut kuin maasta alkaa jo puskemaan luonnonkukkia ja linnut visertelee myöhään iltaan asti. 


Yritin alkuviikosta metsästää käytettyä pyörää, mutta ei niitä näytä olevan :( Onneksein anoppi eilen laittoi viestiä kaveristaan jolla ois pyörä myytävänä ja vielä tosi kohtuulliseen hintaan! Täytyy koittaa sopia että tänä viikonloppuna vois pyörän tulla kokeileen ja toivottavasti.... toivon niiiiiiin paljon, että pyörä sopis mulle! Kävely on ihan kivaa... mutta kun ykskään ruokakauppa ei oo ihan vieressä, niin mieluummin menisin pyörällä kun aika on rajallista. Muutenkin oon aina pyöräilly paikasta toiseen ja oppinu siten myös tykkään pyöräilystä :) Mitäs muuta? Mulla muisti pätkii päivittäin kun mielessä on niin paljon kaikkea mitä pitää tehdä. Onneksi mulla on tuo ukko ainakin puolet viikosta täällä muistuttamassa mulle mihin minkäkin tavaran oon jättäny :D Maanantaina vihittiin käyttöön upouusi hella ja uuni ja minä pääsin ensimmäisenä kokkaamaan (meillä onkin tästä kilpailua kuka saa tehdä ruokaa....). M oli ostanu viikkoa aiemmin sinihomejuustoa mikä oli vieläkin sitten jääkaapissa avaamattomana, niin ehdotin sitten että mitä jos tekisin pastagratiinia sinihomejuustolla? Gratiiniin lisäsin pastan lisäksi myös perunaviipaleita, jotka esipaistoin pannulla ruokakermassa tomaatin, sinihomejuuston ja mausteiden kanssa. Pasta käväisi hetken myös keittymässä ja sitten vain vuokaan sekaisin ja vähän lisää vielä ruokakermaa joukkoon ja juustoraastetta päälle. Jännitys tiivistyi kun sain ruuan uunista ulos. Oliko ensimmäinen ruoka omassa kodissa onnistunut? :) Onneksi oli. Ensimmäistä kertaa tällaista tein, mutta nyt kyllä aion tehdä variaatiolla tätä myös useammin! Tarkemman ohjeen saa pyytäessä :)


Keskiviikkona suuntasin juna-asemalle tarkoituksena lähteä testaamaan yhtä kuntokeskusta, sekä mennä tapaamiseen. Kaikkea sitä kuulee! No, se jumppa oli ihan ok vaikken kyllä mitään erikoisia elämyksen tunteita siitä saanu.. Ikävä entiseen :/ Mutta kun aiemmin joillekkin teistä ihmettelin kun saksalaiset kuntokeskuset eivät ilmoita hintojaan netissä, niin siihen löytyi nyt syy. Hintoja ei kerrota kun ne on jokaiselle erit... riippuen sopimuksen pituudesta, haluaako liikkua useammassa kuin yhdessä keskusksessa ym, pärstäkertoimesta, innostumisen laadusta keskusta kohtaan? Ei missään nimessä kannata esittää olevansa tyytyväinen tarjottavaan palveluun sillä myyjä antaa paremman tarjouksen jos olet tosi epäröivä ja vielä sanot hintojen korkeudesta. Kuukausimaksun lisäksi kaikilla on liittymismaksu (tähän ei missään nimessä kannata tarttua tinkimättä), jonka hinta on korkeampi alkukuusta, kun taas loppukuusta myyjillä on enemmän paineita ja maksut saa kait halvemmalla. Olin ihan puulla päähän lyöty kun tän kuulin. Ei ihan hirveesti lisää luottamusta ja paranna suhdetta yrityksen kanssa kun liittyy jollain hinnalla ja sitten kuulis että joku muu onkin saanut saman paljon halvemmalla. Kyllä mua vaan niin huijattiin siinä ekassa paikassa, minä vaan sanon. Ihme systeemi, en tykkää.





Pitihän mun tietenki kaupungissa ollessa myös käydä tsekkaamassa vähän kauppoja :) Muutamia kertoja ollaan M:n kanssa käyty viime vuonna jo täällä keskustassa, niin nyt kun yksin täällä seikkailin apunani google maps alkoivat jotku paikat jo hahmottumaan jonku verran enkä ollut aivan hukassa. Tämä sisustuskauppa on anoppini suosikkeja ja täytyy myöntää, että kyllä täällä paljon mukavaa tavaraa löytyy. Itse päädyin tällä kertaa ostamaan vain leipälaatikon ja vessaan saippuapurkin :) Viime viikolla ja alkuviikosta tuli myös ostettua kukkia ja eilen sain nämä neilikat laitettua ruukkuihin. Tekis mieli ostaa paljon enemmän kukkia ja myös lattialle, mutta sitä ennen on muita tärkeämpiä juttuja hoidettavana nii täytyy vielä malttaa.




En ollutkaan vielä laittanut tästä kuvaa. Tämän sain M:ltä joululahjaksi ja se odotti mua täällä uudessa kodissa :P Korukaappi! Vasemmalla ylhäällä on paikkoja korvakoruille ja oikealla ylhäällä sametissa kolot sormuksille. Kaapin ovessa kokovartalopeili! Unelma <3 Eilen kävin myös kokeilmassa yhtä kuntokeskusta Frankfurtissa minkä jälkeen pyörähdin vielä ruokakaupassa. Kyllä oli vain niin pyörää ikävä kun kotiasemalla ei ollut bussia heti tulossa ja kun siitä sitten kotia kävelin treenikassin ja kahden ruokakassin kanssa :) Kulta tuli kotiin illalla ja toi toivomiani, maailman parasta suklaata <3 Lindt <3 Kokeilkaa niitä palloja, ne sulaa suussa... oon aivan rakastunut ja uskon että tekin rakastutte näihin.



Nyt täytyy taas kiirehtiä joten ensi kertaan! Heippa ja hyvää viikonloppua! :)

torstai 13. helmikuuta 2014

Viikko 2, päivä x

Nyt menee taas lujaa! Netti ei toimi jostain syystä kunnolla tietokoneella, mutta puhelimessa kyllä. Alkaa jo vaikuttaan taas minulta tää homma kun sitten päätin bloggerin mobiiliversion kanssa katsoa saiko niitä kuvia siihen keskelle tekstiä lisättyä niin hädissäni kun luulin julkaiseeni jonkun keskeneräisen tekstin poistinkin toisen blogitekstin kokonaan. Hyvä minä! Aina rauhassa.. muistaski sen. :D Hätäsesti tehdyt päätökset ei oo muuta ku huonoja, onhan se jo nähty. No, eipä siinä julkaisussa oikeestaan mitään ihmeellistä ollutkaan, kun tämä ihana alku täällä Saksassa alkoi ruokamyrkytyksellä köpiksen kentällä ja jatkui 5 päivää. Mutta jee, siitä oon onneksi toipunut ja, mahtaako johtuneen siitä etten näiden päivien aikana saanut oikein mitään syötyä,  hyvin on joka päivä aina mielessä että mitähän sitä huomenna syötäis ;) Tää meidän uusi koti on teettäny hirveesti työtä, sillä tosiaan se keittiö oli aivan tyhjä huone (yleistä saksassa, että jokainen roudaa muuttaessaan keittiönsä  mukanaan, outoa sanon minä) eikä meillä ollut oikein mitään kalusteita koska M asui vanhempiensa kanssa samassa asunnossa siksi että on töissä 4 päivää Münchenissä. Lisäksi kaikenlaista saa täällä tehdä edellisten jäljiltä. En tiiä onko oikeasti tavallista täällä, sillä edelliset asukkaat ei ollu kyllä siivonneet yhtään poismuuttaessaan. Oon monet vuokrasopimukset päättäny hämiksiltä, joilla on ollu asuntoja pitkin katon rajoja ja nurkkia.. eh, ihanaa.

Sunnuntaina M lähti sitten takaisin töihin ja mä jäin sitten tänne yksin purkaan tavaroitani ym. Maanantaina kävin kävelemässä tuon pääkadun ja kiertämässä kaikki putiikit läpi. Olin kyllä aika ylpeä itsestäni kun en yhtään sanaa englantia käyttäny vaan rohkeesti sopersin saksaa :)


Tietenkin kovan viikon jälkeen täytyi vähän rentoutua,  ja mikä rentouttaisikaan paremmin kuin ihanien ostosten tekeminen! :) Nää kengät oli yksi ihanista löydöistäni!


N.30 000 ihmisen kaupungiksi täältä löytyi kyllä mahtavia kauppoja! Kadulta löytyi myös teeputiikki, josta päädyin ottamaan kokeiluun kolme. Valikoima oli ihana, mutta myymälä ja pitäjä aika ankea. Kun astuin sisään liikkeeseen omistaja palveli toista asiakasta. Hyllyillä oli paljon ihania isoja purkkeja, joten ah tietenkin halusin päästä nuuhkaisemaan ja tutkiskelemaan mistä mahtaisin tykätä. No, se huvi loppui lyhyeen, sillä kauppias aika tiukasti pyysi olemaan aukomatta purkkeja. Öh..? Tässä putiikissa kauppias esittelee teet (vaikka ne olivat isoissa purkeissaan vielä erillisissä pusseissa ja nipsuilla suljettuna).. Jäinpähän miettimään kuinka paljon asiakkaita paikalla mahtaa olla kun palvelu on tällaista. Minä en ainakaan osta silmilläni vaan nenä kertoo mikä kiinnostaa ja tietenkin on tärkeä, että tapahtumaa saa itse ohjata käsien avulla. Varmasti Frankfurtista löytyy myös tällainen kauppa :)


Tämä penkki tilattiin netin kautta, että eteisessä vois istahtaa laittaan kengät jalkaan. Tää oli ainut kohtuuhintanen minkä löysin tollasella säilytysominaisuudella, vaikka väri ei kyllä oo musta niinkuin sivulla sanottiin ja heidän kuvassa näky :D millähän ihmeen filtterillä ne oli saanut tästä mustan, kysynpähän vain :) Eihän tää oo mustaan päinkään, enemmänki tumma siniharmaa. Jokatapauksessa mielettömän kiva istuttava, helppohoitoisen oloinen (kangas ei kerää joka pölypalloa niinku puuvillainen tekis) ja lisänä kivat ompeleet!


Nyt sitten se lamppu mistä viimeksi jo kerroin... Tää on musta niin ihana, että kiva koota pian se lamppu tohon dinneripöydän päälle. Se on sellainen vaakatasoinen, korkeudelta säädettävä ja siinä on näitä kukkalamppuja muistaakseni 4 :) 


perjantai 7. helmikuuta 2014

Ihana kamala kaaos

Vihdoinkin hetki aikaa istahtaa ja olla tekemättä mitään. Hommaa meillä kyllä riittää, eikä loppua näy... Yhtä päivää lukuunottamatta ollaan taidettu ajaa eestaas kodin ja huonekalukauppojen väliä vähän mistäkin syystä. Viime viikonloppuna käytiin siis katsomassa ja ostamassa ne keittiönkaapit ja mitä siinä sitten ehdittiin ennen kauppojen sulkemisaikaa. Sitten ollaan metsästetty lamppuja, kylpyhuoneen allasta + kaappia, keittiön tasoa.... ja ajettu liikkeisiin takaisin, koska M:n kootessa kaappeja kaikissa laatikoissa ei ollukkaan tarvittavia osia. Siinä ohella sitten ollaan ostettu myös muuta tavaraa mitä ollaan hoksattu tarvivamme. 


Keskiviikkona ootettiin meidän sohvaa saapuvaksi 11-14 välillä. Ei meillä tietenkään ole ollu aikaa koko päivää vaan päivystää kotona, vaan reippaasti lähdettiin heti aamusta Bauhausin tyyppiseen kauppaan hakeen tarvikkeita ja palattiin kotiin vähän ennen tuota aikaa. Mää niin lankesin siihen perus kassojen vieressä viimehetken shoppailuun ja nappasin kyytiin minisuukkoja! Eivät kyllä voita Brunbergin suukkoja, mutta plussaa pienestä koosta ja useemmasta erilaisesta suklaasta samassa pakkauksessa! Tyydyttää suklaanälän ;)

Kotona päivystettiin sohvaa kuitenkin turhaan ja M:n soittaessa liikkeeseen sieltä sanottiin kuljettajan käyneen eikä kukaan ollut kotona. Öh? Ei nyt ihan tää saksalainen täsmällisyys kyllä pitänyt jos kerta ennen sovittua aikaa tulee toimittamaan tavaraa. eikä kaikenlisäksi edes soita paikan päällä ollessa. Nyt sohvan on siis tarkoitus saapua huomenna samalla aika välillä ja minähän kyllä laitan mun Polarin kellon käteen ja katon siitä minuutilleen etteivät yritä saapua ennen sovittua ;)


Vaatekaapin sijaan meillä on Ikeasta hyllyjä. Tää puunväri ei mulle nappaa niin oon sitten saanu tehtäväkseni maalata nämä valkoiseksi niin kuin itteäni sitten miellyttää :) Minähän maalaan!

Maanantaina alko olo helpottaan ja ruoka maistuun onneksi niin pääsin minäkin hommiin! Maanantaina nukuttiin myös ensimmäinen yö omassa kodissa :) Tää on vielä niin rakennustyömaa, ettei voi ottaa kuvia, mutta pikkuhiljaa tää tästä kun saadaan keittiön alataso edes valmiiksi. Tässä kuitenkin kuva polusta mikä johtaa meidän alaovelle (punaisen tiilin kohdalla oleva oviaukko). Meidän talossa on vain 3 asuntoa (asunto per kerros) ja alaovi on aina lukossa. Saksassa näyttää olevan tällasissa taloissa hyvin tyypillistä, että käytävässä oman asunnon kohdalla pidetään joko kenkätelinettä tai kaappia (mitä ikinä käytävään mahtuu paloturvallisuus huomioon ottaen) ja siihen sitten vaan jättää kaikki kenkänsä. 



Koska meillä ei oo vielä keittiöä niin ollaan käyty ulkona syömässä. Tähän pääkadulle on meiltä vaan parisataa metriä (jos sitäkään) ja ihan tästä kadun päästä ollaan löydetty pari meidän ravintolaa! Kaks kertaa ollaan käyty Italialaisessa jonka omistaa ihana vanhempi pariskunta. Paikkana ei kovin moderni ja eivät taida päivittää listaansakaan kovaan vuositahtiin, mutta ruoka oli kyllä hyvää ja palvelu loistavaa (hinta myös edullinen, vaikka no... saksassa kyllä suomeen verrattuna muutenkin on.) Ekalla kerralla jaettiin pitsa (mulla ei mennyt vielä ruoka oikein alas) ja se oli muistaakseni noin 6e. Toisella kerralla syötiin pastaa, mikä oli myöskin aika lailla samaa hintaluokkaa. Tämän lisäksi meille tuotiin heti talon puolesta tomaattileivät, sekä ruokailun päätteeksi tarjottiin pienet vanukkaat kermavaahdolla ja kaakaojauheella. Tiedänpähän missä sitten käydä syömässä ensi viikolla kun M joutuu palaamaan taas töihin (puolet viikosta Münchenissä) ja minä jään yksin kotiin purkamaan tavaroitani :)

Eilen ja tänään käytiin syömässä Sushia, mikä on aikalailla Italialaista vastapäätä. Mukava pieni ravintola, jonka keskellä pitkä pöytä n.20 hengelle ja sushit pyörivät jokea pitkin laivan kannella. Siihen sitten vain äärelle istumaan ja pelastamaan sushit hukkumiselta ;)



Laskun pyytäessä tarjoilija toi vielä onnen keksin ja makean luumusnapsin ruuan sulatteluun. Tänne tullaan vielä palaamaan monta kertaa! 




Nyt nukkumaan että ehtii huomenna raivaamaan ja moppaamaan olohuoneen sohvaa varten :) Huomenna meillä on jo sohvakin! Ai niin ja meillä on muuten nyt lamppu makkarissa. Löydettiin vihdoin sellainen mikä tuntui meille sopivalta ja ostettiinkin sitten samalla myös ruokapöydän päälle samaa sarjaa! (Oikeesti toisinpäin kyllä, löydettiin eka se ruokapöydän päälle sopiva lamppu ja sitten samaa sarjaa makkariin) Sen paljastan, että nää vaatii pientä askartelua, sillä lamput ovat kukkasia joilla on terälehdet. Mitäs lie tääkin nyt sitten tarkoittaa. Noh, ensi postauksessa saatte ainakin kuvan makkarin lampusta. Nyt minä säntään kipinkapin nukkumaan, hyvää yötä kaikille :)