Näin meillä kotona - luvattu kotipostaus

Päivän biisi - Suurlähettiläät: Kuka pysäyttäisi kellot. 

Kuka muu tietää tunteen, ettei tunnit päivässä riitä kaikkeen siihen mitä haluaisi tehdä? Ei siis ainakaan vielä huolta, että tekeminen loppuisi kesken vaikkei töiden suhteen ole vielä onnannut. Eilen esittelin kaverille ja kaverin kaverille tekemiäni koruja ja he olivat aivan haltioissaan. :) Seuraavaksi siis suunnitelmissa saada nettisivut tehtyä ja "y-tunnuksen" (mikähän tuo Saksassa mahtaa olla) hankkiminen, sen jälkeen pystyisi lähtemään viemään koruja eteenpäin! Hyvä mielenkiintoinen kansainvälinen nimikin pitäisi keksiä, nykyinen 'helmiä ja pisaroita' oli vain sellainen väliaikanen harrastusnimike. Pää raksuttamaan! 

Mutta nyt vihdoin esittelen teille hieman meidän kotia. Saksassa on yleistä, että keittiö on vuokra-asunnoissa täysin kalustamaton (tai sellaisille joissa tyylikäs keittiö löytyy ilman välittäjän palkkiomaksua, on paljon hakijoita). Summa jonka välittäjille joutuu maksamaan on aikalailla sama kuin meidän kokoiseen keittiöön kalusteiden hankkiminen itse, eli kun kohdalle sattui sopiva asunto ei jaksettu enää välittää sivuseikasta, että keittiö tulisi tyhjänä. Tässä teille kauan odotettuja kuvia ennen ja jälkeen (huom ennen kuvat napattu videolta, jota ei oltu kuvattu kuvienkaappaus tarkoitukseen)

Pöytätaso hankittiin ja leikattiin erikseen, koska haluttiin saada kaikki kulmat käyttöön :)

Tarjottimen avulla kantaa aamupalaa varten kaiken yhdellä kertaa

Näillä avaimilla mulle aukeni ovet energiseen elämään <3 Vielä on täällä uusi paikka hakusessa mistä löytyisi mulle Les Millsin kursseja ja meille sopiva tarjonta to-su, jolloin M:n kanssa voitas käydä treenaamassa. 

Siinä paloja keittiöstä ja sen muutoksista. Toinen iso kohde meillä oli kylppäri - se vaati pientä pintamaalausta ja kalusteiden vaihtoa. Pyysimme vuokraisännältä lupaa remontointiin ja saatiin enemmän kuin odotettiin. Vuokraisäntä antoi meille vapaat kädet seinien remontointiin ja pesualtaan uusimiseen - rahan vaihtoa ei tapahtunut vaan saimme ensimmäisen vuokran vapaaksi. :) Kylppäristä tehtiin raikkaan valkoinen ja vanha pesuallas heivattiin kellariin. Iso kaunis peili oli hyvässä kunnossa, joten se sai jäädä. Ikeasta löydettiin upea pesuallassetti ja vaikka kuinka etsittiin lamppua kaikkialta ja nettikaupoista, löytyi se paras kuitenkin Ikeasta ;) Peili on niin leveä ja ainoat liitännät on peilin päällä, niin ihan mikä vaan lamppu ei riitä valaisemaan koko huonetta. 133cm, 5 kohdevalaisimen lamppu valaisee täydellisesti, eikä munkaan tartte tuskastella enää meikkaamisen kanssa kun lamput saa säädettyä just oikeen ja hankittiin mulle myös sellainen seinään kiinnitettävä peili niin varmasti ei tuu narinaa ;) 

die Toilette eli vessa! Meillä on asunnossa erillinen vessa, mikä on kyllä hyvä ratkaisu. Tilasin ebaysta tällaisen tarran oveen, jotta vieraatkin löytävät oikeaan paikkaan. No, kyllä se munkin silmää miellyttää ihan kivasti :D Pieni huone, mutta juuri niin näppärä, että sinne mahtui kapea kaappi altaan ja seinän väliin! 

Helmien helmi. *Flowerbomb*. Tätä ihanuutta tuli tuoksuteltua joka kerta kun viime vuonne lensin Suomi-Saksa väliä. Ehkä myös jonkun kerran myös Stokkalla ;) Kulta yllätti jouluna.

Saksassa vietetään pääsiäistä vähän isommin kuin Suomessa. Kaupungissa pääsiäispupu piilottaa lapsille pääsiäismunia. Lapsi kuin lapsi.. Minäkin sain elämäni ensimmäisen pääsiäismunan (saksalaistyyppisen) kun Anoppi piilotti oli laittanut mullekkin yhden piiloon :D

                

Olohuoneen yhteydessä (heti keittiön jälkeen) on myös meidän ruokailutila. Lamppu pöydän päällä on samaa sarjaa kuin mitä postasin joskus makuuhuoneen lampusta. :) Ja tuo kello! Kiitos amazon, mistä tuon löysin. Mulla oli Suomessa ihana kello tekstillä 'Home is where your heart is' ja haikein mielin jouduin toteamaan ettei se vaan yksinkertasesti mahdu mihinkään muuttolaatikkoonkaan mukaan. Tämä kello on tarpeeksi erikoinen, mutta yksinkertainen mun makuun. Tietenkin M oli myös yhtä mieltä tämän hankkimisesta :)

Kiitos kaikille lukijoille seuraamisesta ja kiinnostuksesta :) Seuraava postaus vielä tällä viikolla! 

Valoa tunnelin päässä

Viikko onki alkanu aivan mahtavasti! Ensin maanantaina puhuin illalla pitkän facebook -videopuhelun rakkaimmista rakkaimman Karon kanssa <3 Molemmat oltiin kyllä väsyneitä kun kummallakin on ollu päivät aivan täynnä kaikkea jo pidemmän aikaa, mutta oli niin ihana että voitiin kuitenki antaa aikaa soittelulle ja vaihtaa kuulumisia. Siinä samalla tajusin, että en ollut tosiaan suomenkieltä puhunut pariin viikkoon! Kirjotellu kyllä, mutta edes äidin kanssa ei oo nyt ollu aikaa jutella Pitääpä huomenna muistaa äitiä! Nyt vasta oikeestaan kerkeää vähän enemmän koneella istumaan, ettei oo ihan niin akuuttia olla tekemässä jotakin (vaikka tekeminen ei oo kyllä loppunu vieläkään). Eilen sitten viikko jatkui edelleen kaverien kanssa kun tapasin Madeleinen Frankfurtissa ja käytiin vähän kaupoissa pyörimässä. Mulla oli tarkoituksena etsiä kukkamaljakoita ja Madeleine tutustukkin mut sitten brändiin nimeltä Leonardo. En halunnut mitään heppoisia kevyitä 7€ maljoja, vaan kunnon paksumpia ja kestäviä. Tämä vaikutti olevan laadultaan melko hyvä ja sillä oli paljon myyntitilaa muutamassa Stockmannin tyyppisessä tavaratalossa. Hinnaltaan tuotteet eivät kuitenkaan ole ainakaan täällä kovin kalliita, sillä firma on Saksalainen :) Tyylikkään yksinkertaista, lasia ja keramiikkaa. Vielä tällä reissulla en osannut päättää mitä ostaisin, joten siirsin ostokset myöhempään kunnes olisin mieleltäni varma mitkä haluan meille. Mukaan lähti kylläkin pari ihanaa keraamista koristepupua :) 

Onneksein myös meidän pääkadulla yksi liike sattuu myymään tätä brändiä ja yön yli miettimisen jälkeen valinta tuntui jo paljon selkeämmältä. Liikkessä jonkun aikaa valkattua päädyin valitsemaan kaksi maljakkoa ja yhden ison pupun kahden pikkupupusen kaveriksi. Maljoista en vielä ottanut kuvia, mutta toivottavasti ne täyttyvät pian kukilla niin sitten ;)

Tänään koin jotain positiivista treenirintamalla! Päätin huvikseni käydä kokeilemassa paikkaa, jota en aiemmin ollut pitänyt kovin potentiaalisena vaihtoehtona. Pyöräilin keskukseen puolenpäivän aikoihin mennäkseni kysymään pääseekö paikkaan tutustumaan, ja jo heti samana päivänä. Tämä passasi ja sovittiin, että saan opastuksen kuntosalilla ja sen jälkeen menen kokeilemaan funktionaalista circuit -ryhmistuntia. Tilat oli ihan kivat ja kuntosalikin ihan jees, useampaan treeenialueeseen jaettu. Mutta mikä oli huippua oli se tunti!

Luokka oli kooltaan paljon parempi kuin edellinen ja heti kun siinä luokkaan astelin vähän orpona seinustalle missä porukkaa jo ootteli tunnin alkua, hymyili mulle ystävällisesti vieressä oleva tyttö. Ohjaajan, vähän niinku Hukan Mika, tapasin jo kun olin kierroksella salilla trainerin kanssa. Hän sitten otti mut hyvin vastaan ja opasti liikkeitten suhteen kun mulla ei ollut paria pisteellä (kun en siis enää muistanut, vaikka näytettiinki, mitä siellä pisteellä pitikään tehdä) Tekikin siinä mun pisteellä aina itsekkin alussa ja jatkuvasti kiersi ympäri kannustamassa ja korjaamassa. Kannusti mua kokoajan vielä jaksamaan loppuun asti (yhdellä pisteellä tehtiin 4 x 40 sekunttia, 20 sekunnin tauoilla, mikä tuntui loputtoman pitkältä ajalta). Viimesellä kierroksella aloin olla jo finiitto lattialla kun piti tehdä kiekon kanssa, jalat ilmassa, sivulta toiselle vinoja vatsoja ja haha jäin kiinni laiskottelusta kun ohjaaja oli poissa. Heti tuli tsemppari paikalle tekemään niitä vatsoja mun viereen ja sano "vaan 40 sekunttia enää", eihän siinä auttanu kun kovasti vielä pinnistellä ja niinhän mä tein! Tunnilla oli kyllä selvästi ryhmähenkeä aistittavissa, mikä oli musta mahtava fiilis. Kukaan ei tuijotellu lattialle vaan siinä pysty heittämään toisella pisteellä oleville sen "oon niiiiin poikki" -katseen ja hymyillä. Tuon kyseisen vatsapisteen jälkeen vaihdon kuuluessa ja mun ollessa vielä lattialla, tarjos pisteelle tuleva mulle käden vetääkseen mut ylös lattialta. Wie schön! :)

Jes! Tunnin jälkeen olin niin kaikkeni antanut, että fiilis alkoi jo muistuttaa sitä vanhaa tuttua :) Keskuksella sattui olemaan vielä tän kuun loppuun asti kampanja, että liittyä saisi sitoumuksetta vain 1 kuukaudeksi. Tähän minä päätin ehdottomasti tarttua, jotta saisin enemmän aikaa tutustua paikkaan ja selvittää voisko täällä viihtyä. Ensivaikutelma ei paha!

Nyt nukkumaan, että jaksaa huomenna taas touhuta!

Kuntokeskus tuskastelua ja kynttilähetkiä

Mun mieltä painaa tää kuntokeskusten olematon ryhmäliikunta ja matala taso. Jos nyt ensimmäiseksi puhun asiasta täsmällisyys.. Julkinen liikenne kulkee aikataulussaan (bussit tosin eivät minuutilleen), mutta mitä tulee ryhmäliikuntaan ja tunnille ajallaan tulemiseen, on saksalaisten ajantaju jotain aivan muuta kuin oletin sen olevan. Mihin ihmeeseen katosi se saksalainen täsmällisyys mistä olen aina kuullut? Kahdessa kolmesta paikasta tunnille tuli porukkaa vielä 5 minuutin jälkeen kun tunti oli jo alkanut. Toisessa paikassa jopa halattiin vielä ystävääkin siinä saapuessa ja mentiin luokan halki kulmaan mistä löytyi välineet. Oonko muka nipo kun sanon, että häiritsee reeniä ja silmät ei voi olla kiinnittämättä huomiota tämmöseen. Entä kun kolmannessa paikassa tunti alkaa 5 minuuttia myöhässä ja (kyseessä bodypump) biisien välissä on niin pitkiä taukoja, että ehtii jo alkaa pyörittelemään peukaloita.

Entä mihin katosi elämysten saaminen? Se täydellinen tyhjentävä ja samalla elämää täydentävä tunne minkä sain aina ennen jokaisen tunnin jälkeen. Se matka valmistautumisesta treenamiseen ja suurien tunteiden kokeminen matkan varrella. Matka kun vain ei koostu yhdestä asiasta vaan se on osiensa summa, mikä siis tarkottaa että pelkän treenin tarjoaminen ei itsessään ei ole vielä hyvä palvelu tarjonnassa. Mun silmiin täällä pistää kuntokeskusten markkinoinnissa vain tulosten tekeminen ja melkein täysin näyttää olevan unohdettu se, että liikkumisen tulee olla myös hauskaa ja nautinnollista! M kysyi multa joskus tavoitteista kuntoilun suhteen. Nyt vastaisin se olevan liikkuminen  niin, että se tekee mut onnelliseksi. Tulokset? Ne tulee siinä sivutuotteena aivan väistämättä sitten kun liikkumiseen tulee addiktio ja treenaamaan haluaa päästä aina kun mahdollista eikä siitä saa tarpeekseen. Tottakai totuin hyvälle Hukassa ja sitä on nyt kova ikävä, mutta että palvelu ryhmäliikunnnan suhteen olisi edes vähän sinnepäin, en ole vielä löytänyt..  Omaa kotia lähimmän treenipaikan ryhmissali, mun arviolta 6m x 10m .. kuinka tällaisesta saa ne suuret tunteet? Tässä paikassa tosin kävisi myös Madeleine ja hänen miehensä, mutta.. en vain oo kovin vaikuttunut tästä. Puitteet - mitä oisin niistä valmis maksamaan? Matkakortin hinta on myös suolainen ja miettiä pitää myös matka-aikoja ja miten ne linjat kulkevat, koska viimeiset vuorot voivat olla jo melko aikaisin. Vaatimattomat vaatimukseni: Bodypump, vatsatunti ja Zumba. En oo valmis vielä luovuttamaan tai tyytymään vähempään mitä kroppani ansaitsee. Selvitystyö jatkuu!

----

Tuossa yksi viikko käytiin Ikeassa ja koska aina oon ihaillut perhoskämmeköitä niin niitä tuli ostettua kaksin kappalein. <3 Olis kiva tietää mikä teistä on kaunein sisäkukka? Haluan vielä hankkia isompia kukkia lattialle ja muutamia myös ikkunalaudalle, tai miksipä ei myös vain kasveja, mutta en tiedä vielä mitä nämä tulisivat olemaan.

Vaikka kuntokeskus ei ollutkaan elämys, oli päivä siitä huolimatta mahtava. Sain Madeleinelta ja hänen mieheltään kyydin kotiin ja siinä kun kutsuin heitä juhlimaan synttäreitäni ensi viikon viikonloppuna josta he joutuivat kieltäytymään, kysyivät he suunnitelmistani itse maanantaille. Tietenkään kun mulla ei täällä ole vielä omia kavereita, vaan M:n kavereita, niin sanoin että tuskin mitään koska M:n täytyy ajaa taas sunnuntaina takaisin Müncheniin. "Ei, et sinä yksin voi olla syntymäpäivänä, me lähdetään sun kanssa syömään" oli heti Madeleinen vastaus tähän. :) Ihanat! Ja perjantaina 7. päivä tulee muita kylään niin sitten saa taas leipoa lisää :)

Saatiin eilen illemmalla vieraita ja vaikka täiltä saisi kaupasta vaikka mitä leivonnaisia, niin halusin kuitenkin ihan itse leipoa muffinsseja. Ilta meni nopeasti, kuten yleensäkkin aina hyvässä seurassa. Pitihän sitten tietenkin kaivaa ihanat Iittalan kynttilälyhtyni esille ja sopivat kyllä hyvin pöytään. Rakastan kynttilöitä niin ihana kun nyt on kunnon asunto missä niitä voi polttaa sydämensä kyllyydestä.

 Mukavaa viikkoa kaikille!

Viikko 2, päivä x

Nyt menee taas lujaa! Netti ei toimi jostain syystä kunnolla tietokoneella, mutta puhelimessa kyllä. Alkaa jo vaikuttaan taas minulta tää homma kun sitten päätin bloggerin mobiiliversion kanssa katsoa saiko niitä kuvia siihen keskelle tekstiä lisättyä niin hädissäni kun luulin julkaiseeni jonkun keskeneräisen tekstin poistinkin toisen blogitekstin kokonaan. Hyvä minä! Aina rauhassa.. muistaski sen. :D Hätäsesti tehdyt päätökset ei oo muuta ku huonoja, onhan se jo nähty. No, eipä siinä julkaisussa oikeestaan mitään ihmeellistä ollutkaan, kun tämä ihana alku täällä Saksassa alkoi ruokamyrkytyksellä köpiksen kentällä ja jatkui 5 päivää. Mutta jee, siitä oon onneksi toipunut ja, mahtaako johtuneen siitä etten näiden päivien aikana saanut oikein mitään syötyä,  hyvin on joka päivä aina mielessä että mitähän sitä huomenna syötäis ;) Tää meidän uusi koti on teettäny hirveesti työtä, sillä tosiaan se keittiö oli aivan tyhjä huone (yleistä saksassa, että jokainen roudaa muuttaessaan keittiönsä  mukanaan, outoa sanon minä) eikä meillä ollut oikein mitään kalusteita koska M asui vanhempiensa kanssa samassa asunnossa siksi että on töissä 4 päivää Münchenissä. Lisäksi kaikenlaista saa täällä tehdä edellisten jäljiltä. En tiiä onko oikeasti tavallista täällä, sillä edelliset asukkaat ei ollu kyllä siivonneet yhtään poismuuttaessaan. Oon monet vuokrasopimukset päättäny hämiksiltä, joilla on ollu asuntoja pitkin katon rajoja ja nurkkia.. eh, ihanaa.

Sunnuntaina M lähti sitten takaisin töihin ja mä jäin sitten tänne yksin purkaan tavaroitani ym. Maanantaina kävin kävelemässä tuon pääkadun ja kiertämässä kaikki putiikit läpi. Olin kyllä aika ylpeä itsestäni kun en yhtään sanaa englantia käyttäny vaan rohkeesti sopersin saksaa :)

Tietenkin kovan viikon jälkeen täytyi vähän rentoutua,  ja mikä rentouttaisikaan paremmin kuin ihanien ostosten tekeminen! :) Nää kengät oli yksi ihanista löydöistäni!

N.30 000 ihmisen kaupungiksi täältä löytyi kyllä mahtavia kauppoja! Kadulta löytyi myös teeputiikki, josta päädyin ottamaan kokeiluun kolme. Valikoima oli ihana, mutta myymälä ja pitäjä aika ankea. Kun astuin sisään liikkeeseen omistaja palveli toista asiakasta. Hyllyillä oli paljon ihania isoja purkkeja, joten ah tietenkin halusin päästä nuuhkaisemaan ja tutkiskelemaan mistä mahtaisin tykätä. No, se huvi loppui lyhyeen, sillä kauppias aika tiukasti pyysi olemaan aukomatta purkkeja. Öh..? Tässä putiikissa kauppias esittelee teet (vaikka ne olivat isoissa purkeissaan vielä erillisissä pusseissa ja nipsuilla suljettuna).. Jäinpähän miettimään kuinka paljon asiakkaita paikalla mahtaa olla kun palvelu on tällaista. Minä en ainakaan osta silmilläni vaan nenä kertoo mikä kiinnostaa ja tietenkin on tärkeä, että tapahtumaa saa itse ohjata käsien avulla. Varmasti Frankfurtista löytyy myös tällainen kauppa :)

Tämä penkki tilattiin netin kautta, että eteisessä vois istahtaa laittaan kengät jalkaan. Tää oli ainut kohtuuhintanen minkä löysin tollasella säilytysominaisuudella, vaikka väri ei kyllä oo musta niinkuin sivulla sanottiin ja heidän kuvassa näky :D millähän ihmeen filtterillä ne oli saanut tästä mustan, kysynpähän vain :) Eihän tää oo mustaan päinkään, enemmänki tumma siniharmaa. Jokatapauksessa mielettömän kiva istuttava, helppohoitoisen oloinen (kangas ei kerää joka pölypalloa niinku puuvillainen tekis) ja lisänä kivat ompeleet!

Nyt sitten se lamppu mistä viimeksi jo kerroin... Tää on musta niin ihana, että kiva koota pian se lamppu tohon dinneripöydän päälle. Se on sellainen vaakatasoinen, korkeudelta säädettävä ja siinä on näitä kukkalamppuja muistaakseni 4 :)