Onko lottovoitto syntyä Suomeen?

On ollut ihana huomata, että täällä on käynyt paljon lukijoita vaikka ette äänekkäitä olekkaan :) Kiitos silti kiinnostuksesta juttuihini. Mulla on pyörinyt mielessä paljon juttuja nyt näin kahden viikon aikana mitä oon ollut poissa täältä blogista. Pari viikkoa sitten käytiin viikonloppuna viettämässä iltaa kavereiden luona. Me tytöt siinä sitten juotiin valkoviiniä ja rupateltiin kuntokeskusjuttuja, koska olin just muutamaa päivää aikasemmin käynyt uudessa paikassa ja päättänyt ottaa kampanjakuukauden keskukseen. Se mitä pian kuulin sai mut jälleen kerran näkemään punaista. Aivan niinkuin vuokrasopimuksissa on hullu 3 kk irtisanomisaika, niin täällä kuntokeskuksissa myös jäsenyys tulee irtisanoa 3 kuukautta ennen sopimusvuoden päättymistä tai paikan kanssa on naimisissa seuraavankin vuoden (tai kaksi jos on kahden vuoden sopimus ollut). Sen sijaan, että keskityttäisiin tekemään paikasta niin hyvä, että ihmisistä tulee uskollisia asiakkaita eivätkä he halua vaihtaa sopimusvuoden päätyttyä minnekkään muualle, pyritäänkin täällä pitämään asiakkaiden rahat keskuksessa - viis niistä ihmisistä? Tämmönen hullu sopimus irtisanomisesta vaikuttaa niin siltä että toivotaan ihmisten unohtavan tuo hetki kun sopimuksen ois voinu lopettaa.. Jee vaan yritykselle että rahat kilahtaa tilille tulevanakin vuotena. Itse sopimuksen tekeminen vuodeksi on jo muutenkin iso asia, niin kuinka paljon täälläkin voisi näissä paikoissa olla enemmän jäseniä jos liittymistä ei tehtäisi näin sitovaksi? Ihmisten elämäntilanteet muuttuu, mille tää systeemi ei näytä antavan armoa. 

Lauantaina 1.3. juhlittiin vuosi päivää ja toihan se M sitten mulle kauniita kukkiakin (ja konvehteja) <3 Melkein jo perinteen tavoin päivä vietettiin jälleen Ikeassa ja tällä kertaa pistädyttiin myös syömään lihapullia. Ihanat tutut lihapullat :D Ilta jatkui myös kivasti, koska oltiin varattu paikat tuosta meidän viereisestä Sushiravintolasta. Päästiin melko hyville paikoille heti hihnaston alkuun, mistä oli hyvä napata mielenkiintoisimmat jutut heti itselle sitä mukaan kun kokki tai apulainen niitä lastasi joessa kulkeviin paatteihin ;)

Maanantaina 3.3. synttäreiden kunniaksi Anoppi kävi kylässä ja illemmaksi meillä oli pöytä varattuna Kiinalais&thai&mongolialaista ruokaa tarjoavasta ravintolasta. Kolmen M:n sijaan meitä olikin kaksi ja minä, Madeleinen mies kun oli sairastunut, eikä päässyt mukaan. Mulla tuli näköjään kuvattua vain ensimmäinen ja viimenen lautanen, mutta se pääruokakin oli hyvää. Uusi tilaisuus kuvaamiseen on tänä lauantaina kun mennään M:n kanssa kokeilemaan sitä vielä kahdestaan. ;) 

Tarjolla oli myös vähän sushia.... ei tietenkään ollut ylläri että sitä pääty mun lautaselle.

Jälkkäriksi litsejä ja banaaneja ja vaniljajäätelöä suklaakastikkeen kera. Nam <3 

Perjantaina pidettiin vielä juhlat meillä kotona minne kutsuttiin sitten enemmän kavereita. Sitä ennen oli kuitenki mielenkiintosta kun käytiin torstai iltana isommassa marketissa kaupassa. Täällä on siis tosi vähän mitään isompia kauppoja, citymarketin tai prisman tapasia, vaan yleensä kaikki on luokkaa s-market (+ alkoholijuomat). Lisäksi ketjulla saattaa myös usein olla vieressä erillinen (yhtäsuuri) kauppa, joka myy vain kaikenlaisia juomia. Tuolla 30 min päässä on kuitenkin tällanen marketti, mistä halusin katsoa itselle kahvakuulaa. Vaan eipä niitä löytynyt täältäkään.. ei edes Intersportissa meidän pääkadulla tiennyt myyjä mitä ne "kettlebell"it on (ja niitä tosiaan kutsutaan täällä englanninkielisellä nimellä). Alko taas mielipahottuun ja tuli mieleen Seppo Rädyn kuuluisa mielipide tästä maasta. Onko siinä lauseessa sittenkin jotain takana, mietin. Ei voinu oikeesti kun pari kertaa toistaa sitä siinä pettymyksessä kun ei tällaisessakaan kaupassa ollut myynnissä tätä tuotetta. 

Mutta mutta, mitä mä täällä rakastan on hintataso ja valikoima ruuan ja juoman suhteen. Juustoista mun lemppari on tomaatti-basilika juustoviipaleet ja kaiken maailman muitakin vaihtoehtoja ois mistä tulee jo vesikielelle pelkästään ajatellessa. Tulossa oli kuitenki viikonloppu ja juhlat niin oli myös aika katsella vähän viinejä. Tää on kyllä tosi helppoa kun joka ruokakaupassa myydään viiniä tai viinaa ja myyntiaika on sulkemisaikaan asti (yleensä kello 22). Hinnasta huolimatta en kuitenkaan haalinu muuta kuin yhden pullon tätä sorttia (valkkaria kyllä lisäksi ;) ), kun en tiennyt makeudesta. Mustikka lähti kuitenkin mukaan ja onnekseni ei ollut mitenkään erikoisen makeaa, eli ensi kerralla pitää kokeilla näitä muitakin.

No, pakkohan mun on kuitenki vielä ihmetellä näitä saksalaisia jälleen kerran. HAPANKAALIMEHUA? hyi. En varmasti maista. Vai maistanko? Oisko tää kieltäytyminen sittenki herättäny mussa pienen mielenkiinnon. Maistaisikko ite? Samalla illalla vielä päätin alkaa tekemään seuraavaa päivää varten perunasalaattia. Oikeastaan en oo perunasalaatista hirveesti välittäny, mitä nyt jonain UV:na tai vappuna sitä on tullu syötyä nakkien kanssa. En ollu koskaan edes tehnyt sitä itse, mutta päättäväisenä ilmoitin M:lle, että minä haluan tehdä sitten perunasalaatin juhliin. Jep. Jos nyt pienen salaisuuden kerron, niin mulla ei ollut hajuakaan että miten se oikeasti tehdään. Mitä nyt siinä päivän aikana olin googletellut jonkinnäköstä ohjetta ja tsekkaillut mitä kaikkea siihen laitetaan. Kysyin myös välillä M:ltä mielipidettä mitä hän laittaisi, mutta hän vain totesi, että tee vain omalla tavallasi. Jep - no mullahan ei sitä omaa tapaa vielä ollut, mutta M näytti olevan selkeästi siinä uskossa, että mulla on homma hallussa. Siinä vaiheessa kun paljastin, että tää on eka kerta kun teen tätä, mutta tuli siitä nyt mitä tahansa niin voidaanhan me aina vaan sanoa, että tää on suomalainen tyyli. Tän sanottuani otin sitten kulauksen vettä, ... mikä oli purskahtaa kaaressa kun M kommentoi - "Finnish- I don't know- style" :DD Salaatista tuli kuitenkin hyvää ja se sai kehuja \o/ Olin yllättynyt oikeastaan itsekkin miten se maistuikin hyvältä. Lisäksi tarjolla oli myös vihreä sekasalaatti kanan kanssa. Tiramisu on yksi mun suosikki jälkkäri ja se on siitä hyvä, että vaikka versio olisi hieman erilainen, tää herkku maistuu yleensä silti aina hyvältä. Kostutuksessa käytin vahvaa cappuccinoa (koska en halunnut ostaa kaappiin pilaantumaan pikakahvia) ja amarettolikööriä ja todellakin ihan kunnolla näitä joka kerrokseen! :) 

Tämä viikko on jo taas kerennyt puoleen, vaikka alussa musta tuntui että ei kait tää aika kulu millään. Maanantaina aloitin kampanjakuukauden uudessa kuntokeskuksessa ja ensimmäinen lajikokeiluni oli Zumba. 

Musta on ihana kun vihdoin saan myös pyöräillä, eikä mua oo ollenkaan haitannu pyöräillä keskukseen eestaas n. 20 minuuttia kun on hyvä reitti vain yksillä liikennevaloilla.

Onko lottovoitto syntyä Suomeen?

Oon kyllä valittanu täällä ollessani vaikka ja mistä, mutta onneksi sain tänään vertaistukea toiselta Saksaan muuttaneelta suomalaiselta joka kertoi itsekin valittaneensa ensimmäisinä kuukausina paljon. :D Lomaillessa, vaihdossa tai muuten vain lyhyemmän/ ennalta määrätyn ajanjakson toisessa maassa asuessa näkee niin erilaiset puolet toisesta maasta, tai asioista ei tarvi niin välittää koska se on vain väliaikaista. Asenne muuttuu helpommin erilaiseksi kun tietää, että näitten outojen, monimutkaisten ja ihmeellisten tapojen kanssa täytyy elää ja niihin tulee ehkä siksi myös kiinnitettyä paljon enemmän huomiota. Suomessa on asioita oppinut pitämään niin itsestään selvyyksinä ja koska Suomi on pieni, vähän syrjässä oleva maa, ajattelin aina että keski-euroopassa on paljon hienompaa. Täällä mikään ei tunnu olevan itsestään selvyys. En ota itsestään selvyytenä voiko ulkomaan paketteja lähettää joka paikassa vaan lähettäessäni postipankissa, mikä oli ilmeisesti jonkinlainen pääkeskus, Suomeen pakettia kysyin asiasta. Olin melko ihmeissäni kun työntekijä kohautteli vain olkapäitään "En kyllä tiedä..." eikä yrittänyt kysyä asiaa keneltäkään muulta. Välillä on tosi mukavia asiakaspalvelutilanteita, kuten esimerkiksi tänään Benettonilla kun päädyin katselemaan business-vaatteita, mutta sitten on myös näitä "vain töissä olevia". 

Oon tässä ajautunut pohtimaan mitä hyvä palvelu on, koska sen merkitys ilmeisesti vaihtelee paljon. Suomessa on tottunut yleensä saamaan hyvää palvelua, mikä siis näin yksinkertaisesti tarkoittaa asiakkaan huomiointia, asiakaspalvelijan hyviä tietoja yritystä/alaa koskevista asioista (tai vähintään aktiivisuutta selvittää asia asiakkaalle) ja se, että asiaa hyvitetään jollain tavalla jos asiakaspalvelija on tehnyt jotain väärin. 

Täällä kun aurinko alkaa jo oikeasti paistaa ja ulkona mittari näyttää +15-17 astetta, alkaa yksin ollessa ikävä hiipimään ja ajatukset kääntymään viime kesään ja kaikkiin hyviin muistoihin ja ihmisiin.  Allani pyörä ja tutut reitit ja polut. Ympärillä koivujen tuoksu, matkan varrella pannukakkutalon tuoksu ja lokkien rääkyminen... Piipahtaminen kaverin kanssa jäätelölle torikahvilaan? Vanhempien pyöräkatoksen reunalle hipsuttelu aamulla nauttimaan suorasta auringon paisteesta ja lämmöstä kera teekupin ja pienen aamupalan.. Valoisat kesäyöt. Mutta elämä on täynnä valintoja. Jos en olis täällä, saattaisin olla myös jossain muualla ja elämä olis silti muutoksessa. Täytyy seurata omaa sydäntä, minun M toi mukanaan tänne. <3 

Kiitän ja kuittaan. Öitä kansa!

Valoa tunnelin päässä

Viikko onki alkanu aivan mahtavasti! Ensin maanantaina puhuin illalla pitkän facebook -videopuhelun rakkaimmista rakkaimman Karon kanssa <3 Molemmat oltiin kyllä väsyneitä kun kummallakin on ollu päivät aivan täynnä kaikkea jo pidemmän aikaa, mutta oli niin ihana että voitiin kuitenki antaa aikaa soittelulle ja vaihtaa kuulumisia. Siinä samalla tajusin, että en ollut tosiaan suomenkieltä puhunut pariin viikkoon! Kirjotellu kyllä, mutta edes äidin kanssa ei oo nyt ollu aikaa jutella Pitääpä huomenna muistaa äitiä! Nyt vasta oikeestaan kerkeää vähän enemmän koneella istumaan, ettei oo ihan niin akuuttia olla tekemässä jotakin (vaikka tekeminen ei oo kyllä loppunu vieläkään). Eilen sitten viikko jatkui edelleen kaverien kanssa kun tapasin Madeleinen Frankfurtissa ja käytiin vähän kaupoissa pyörimässä. Mulla oli tarkoituksena etsiä kukkamaljakoita ja Madeleine tutustukkin mut sitten brändiin nimeltä Leonardo. En halunnut mitään heppoisia kevyitä 7€ maljoja, vaan kunnon paksumpia ja kestäviä. Tämä vaikutti olevan laadultaan melko hyvä ja sillä oli paljon myyntitilaa muutamassa Stockmannin tyyppisessä tavaratalossa. Hinnaltaan tuotteet eivät kuitenkaan ole ainakaan täällä kovin kalliita, sillä firma on Saksalainen :) Tyylikkään yksinkertaista, lasia ja keramiikkaa. Vielä tällä reissulla en osannut päättää mitä ostaisin, joten siirsin ostokset myöhempään kunnes olisin mieleltäni varma mitkä haluan meille. Mukaan lähti kylläkin pari ihanaa keraamista koristepupua :) 

Onneksein myös meidän pääkadulla yksi liike sattuu myymään tätä brändiä ja yön yli miettimisen jälkeen valinta tuntui jo paljon selkeämmältä. Liikkessä jonkun aikaa valkattua päädyin valitsemaan kaksi maljakkoa ja yhden ison pupun kahden pikkupupusen kaveriksi. Maljoista en vielä ottanut kuvia, mutta toivottavasti ne täyttyvät pian kukilla niin sitten ;)

Tänään koin jotain positiivista treenirintamalla! Päätin huvikseni käydä kokeilemassa paikkaa, jota en aiemmin ollut pitänyt kovin potentiaalisena vaihtoehtona. Pyöräilin keskukseen puolenpäivän aikoihin mennäkseni kysymään pääseekö paikkaan tutustumaan, ja jo heti samana päivänä. Tämä passasi ja sovittiin, että saan opastuksen kuntosalilla ja sen jälkeen menen kokeilemaan funktionaalista circuit -ryhmistuntia. Tilat oli ihan kivat ja kuntosalikin ihan jees, useampaan treeenialueeseen jaettu. Mutta mikä oli huippua oli se tunti!

Luokka oli kooltaan paljon parempi kuin edellinen ja heti kun siinä luokkaan astelin vähän orpona seinustalle missä porukkaa jo ootteli tunnin alkua, hymyili mulle ystävällisesti vieressä oleva tyttö. Ohjaajan, vähän niinku Hukan Mika, tapasin jo kun olin kierroksella salilla trainerin kanssa. Hän sitten otti mut hyvin vastaan ja opasti liikkeitten suhteen kun mulla ei ollut paria pisteellä (kun en siis enää muistanut, vaikka näytettiinki, mitä siellä pisteellä pitikään tehdä) Tekikin siinä mun pisteellä aina itsekkin alussa ja jatkuvasti kiersi ympäri kannustamassa ja korjaamassa. Kannusti mua kokoajan vielä jaksamaan loppuun asti (yhdellä pisteellä tehtiin 4 x 40 sekunttia, 20 sekunnin tauoilla, mikä tuntui loputtoman pitkältä ajalta). Viimesellä kierroksella aloin olla jo finiitto lattialla kun piti tehdä kiekon kanssa, jalat ilmassa, sivulta toiselle vinoja vatsoja ja haha jäin kiinni laiskottelusta kun ohjaaja oli poissa. Heti tuli tsemppari paikalle tekemään niitä vatsoja mun viereen ja sano "vaan 40 sekunttia enää", eihän siinä auttanu kun kovasti vielä pinnistellä ja niinhän mä tein! Tunnilla oli kyllä selvästi ryhmähenkeä aistittavissa, mikä oli musta mahtava fiilis. Kukaan ei tuijotellu lattialle vaan siinä pysty heittämään toisella pisteellä oleville sen "oon niiiiin poikki" -katseen ja hymyillä. Tuon kyseisen vatsapisteen jälkeen vaihdon kuuluessa ja mun ollessa vielä lattialla, tarjos pisteelle tuleva mulle käden vetääkseen mut ylös lattialta. Wie schön! :)

Jes! Tunnin jälkeen olin niin kaikkeni antanut, että fiilis alkoi jo muistuttaa sitä vanhaa tuttua :) Keskuksella sattui olemaan vielä tän kuun loppuun asti kampanja, että liittyä saisi sitoumuksetta vain 1 kuukaudeksi. Tähän minä päätin ehdottomasti tarttua, jotta saisin enemmän aikaa tutustua paikkaan ja selvittää voisko täällä viihtyä. Ensivaikutelma ei paha!

Nyt nukkumaan, että jaksaa huomenna taas touhuta!