Saksalainen aamupala

Mihin ihastuin jo ensimmäisinä kertoina kun täällä kävin oli aamupalakulttuuri! Aamupala eli Frühstück (früh=aikainen stück=pala) on aina ollut mun lemppariaterioita ja täällä se on tärkeä yhteinen hetki jolloin pöytä täytetään vaihtoehdoilla ja sitten vain istutaan ja syödään rauhassa. Pöydässä on aina tuoreita sämpylöitä eri sortteja, juustoa, leikkeleitä, levitteitä, hilloja...joskus myös hedelmiä. Meillä ei tosin noita hilloja hirveästi käytetä, mutta löytyy meiltä mustikkaa ja M:n äidin tekemää waldmeister-hilloa (=suomeksi tuoksumatara). Apua, meidän pöytään on löytänyt myös tiensä Nutella ja vannon että se on pahoilaisen tekemää kun se on niin koukuttavan hyvää ;) Täällä syödään vähemmän muroja ja jogurttia aamupalalla (mun kokemuksen mukaan, mutta kuulema nuoremmat syövät enemmän), mutta oon minä meidän pöytään tuonut rahka-jogurttisekoituksen :) Kananmunia syödään täälläkin silloin tällöin, eli ei tämän suhteen mullistavia muutoksia. Nyt kun meillä on noita omia yrttejä niin paras munakokkeli syntyy kun laittaa mukaan pieneksi pilkottua basilikaa ja sitruunamelissaa, ehkä vähän minttuakin + suolaa (juustomuruset sopii myös hyvin joukkoon).

Hankittiin tuossa joku viikko sitten terassille kalusteet ja ollaan useemman kerran nautiskeltu aamupalaa ulkona :) Vielä on aamuisin aika viileä, mutta kun ollaan syöty aamulenkin jälkeen on kellokin ollu jo enemmän niin on siellä sitten jo tarennu. Kuvia? no.. mullehan käy joka kerta niin että on jo "kiire" syödä niin unohtuu kuvailu. Polyrottinkinen sohvaryhmä, mutta ruokaryhmän korkunen.. täydellinen! Pehmusteilla 3-istuttava, kaks nojatuolia ja kaks rahia. Kuten oon jo joku kerta sanonu, niin oon aivan hullaantunu puutarhaosastoista! Pikkuhiljaa oon keränny tänne kaikenlaisia kukkia ja viime lauantaina käytiin ostaan parvekelaatikot ja vähän vielä viimeistelyä. Ennen pääsiäistä tein myös reissun pyörän kanssa ja sain yhteen ruukkuun hankittua kukat.

Toissa yön aikana ihanasta valkoisesta liljasta oli puhjennut yksi kukkaan! Kaveriksi laitoin sille keltaisia "goldmarie" kukkia, jotka kasvaa tuosta vähän korkeutta. Parvekelaatikoihin en löytänyt enää orvokkeja, mutta kauniita kukkia kyllä riitti mistä valita.. Käytiin jopa kahdessa kaupassa, mitkä oli lähes vierekkäin. Kyllähän siinä kesti. M:n hermot oli raudan kovat eikä muka ois meinannu haluta lähtee kun viimesessä paikassa sanoin että valmista tuli! Sanoi, että ootko jo nähnyt nuo ja nuo, ei nyt ihan vielä lähdetä.. ;) Innostui jopa ensimmäisessä paikassa ja halusi yhden päättää isoimpaan ruukkuun. Vain yhden, eikä mitään muuta toivonut. Palmun.. :) Eheh, en ollut yhtä ihastunut valintaan, mutta kun toinen oli niin innostunut tuosta puusta että samakait se oli hyväksyä :D Voi sitä hymyä :)

Aurinkoiset terveiset Saksasta! :)